Marionin kauha

Alue on suosittu matkailijoiden pysähdyspaikka. Kauhan vieressä on infotaulu jättiläiskoneen työskentelystä. Lähistöltä löytyy Raasakan voimalaitoksen pato. Kauhan sijainnin ympäristöä ylläpitää Ylirannan kyläyhdistys.

Sijainti: Yli-Iintie ja Patosillantien risteys.

Marion 7400 oli suurin Suomessa käytetty laahakaivinkone

Marion kaivinkoneen työt päättyivät vuonna 1972 yläkanavan valmistuttua, ja se romutettiin vuonna 1996. Suomessa on ollut kolme ns. kävelevää jättikaivinkonetta, joiden omistajina olivat Oulujoki Oy, Kemijoki Oy ja Vesi-Pekka.

Pohjolan voima osti Marionin silloiselta maanrakennusalan yritykseltä Vesi-Pekalta Maalismaan voimalaitostyömaata varten. Marion siirrettiin Saimaan kanavatyömaalta 1965 Iijoen rantatörmälle.

Kaivinkoneen kuljettamiseen tarvittiin 44 junanvaunua, kauha yksinään painoi 16 tonnia.
Marionin purkaminen kesti kaksi kuukautta ja kokoaminen kolme kuukautta. Kokoamistöitä tehtiin parhaimmillaan kahdessa vuorossa. Molemmissa vuoroissa oli töissä yhtä aikaa 50 miestä.

Marion oli kävelevä. Kaksi tassua liikkui koneen läpi poikittain menevän kampiakselin avulla. Akseli nosti samalla perää ilmaan ja liikutti tassuja. Koneen liikkeistä varoitettiin hytin katolla olevalla messinkitorvella. Torvea soitettiin kaksi kertaa, kun kone aloitti kävelemisen.

Koneen käyttämiseen tarvittiin kolme miestä, yksi kuljettaja ja kaksi rasvaria, jotka pitivät huolta koneen rasvaamisesta.  Konetta liikuteltaessa rasvaa kului runsaammin, joten kävelyniveliin piti laittaa rasvaa aina kahden metrin askeleen jälkeen. Rasvaa kului päivässä yhteensä 16 kg. 

Pohjolan Voiman Marion oli sähkökäyttöinen. Kone oli käynnissä vuorokauden ympäri ja töitä tehtiin kolmessa vuorossa. Taukoa pidettiin vain pari päivää vuodessa. Huoltotaukojen ajaksi kone sammutettiin. 

Kaivinkoneen mittoja
Kauhan tilavuus: 10 kuutiota
Kauhan paino: 16 tonnia
Kaivinkoneen paino: 600 tonnia
Puomin pituus: 53,4 metriä
Valmistettu: USA
Syöttövirta: Syöttövirtaa tarvittiin koneen käyttämiseen 4000 volttia