Patsaat ja muistomerkit

Uittopatsas

Sanna Koiviston tekemä Iijoen uittomuistomerkki (2003).

Sijainti: Iin Kunnanviraston ranta, Jokisuuntie 2, 91100 Ii

Suomen 1. höyrysahan muistomerkki

Sahan perustivat oululaiset liikemiehet J.G.Bergholm, J.W.Snellman, F.J.Frantzén, J.S.Hedman ja F.Granberg. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1858, ja senaatin lupa saatiin vuonna 1859. Saha valmistui ja toiminta alkoi vuonna 1860. Sahan nimeksi tuli Gestilä Ångsågverk (myöhemmin Iin höyrysaha Oy). Saha lopetti toimintansa vuonna 1908. Sahan piippu on säilytetty muistomerkkinä.

Sijainti: Rantakestiläntie, 91100 Ii

Pekka Vesaisen patsas

Kalervo Kallion veistämä patsas valmistui vuonna 1940, ja nostettiin paikoilleen kirkon valmistuttua vuonna 1950. Pekka Vesainen oli iiläinen talonpoika ja sissipäällikkö, joka johti kostonretkiä Karjalaan ja puolusti kotiseutuaan venäläisten hävitys- ja ryöstöretkiä vastaan.

Sijainti: Kirkon edustalla, Puistotie, 91100 Ii

Pioneeripataljoonan muistomerkki

Pohjolan pioneerien varuskunta sijaitsi Iin Rantakestilän alueella välirauhan aikana 1.11.1940-17.6.1941.

Sijainti: Rantakestiläntie, 91100 Ii

Hylkeet-patsas

Taiteilija Erkki Lehtolan tekemä patsas on pystytetty vuonna 1992 Kuivaniemen kunnan 125-vuotisjuhlan kunniaksi. Varat patsaan hankkimiseen saatiin kansalaiskeräyksellä. Patsaan esikuvana on ollut entisen Kuivaniemen kunnan vaakunassa ollut norppa.

Sijainti: Maivakuja 4, 95100 Kuivaniemi

Suomen sodan muistomerkki

Muistomerkin ovat pystyttäneet Oulun varuskunta ja Kuivaniemen kotiseutuyhdistys vuonna 1964 Suomen sodassa kaatuneiden kahden aliupseerin ja 30-40 sotamiehen muistoksi, jotka Suomi Ruotsin armeija hautasi tälle paikalle.

Sijainti: Kuivaniemen kirkonkylällä, Vanhatie n. 300m tien oikealla puolella Heinolan törmällä, 95100 Kuivaniemi

Oolannin sodan muistomerkki

Kuivaniemelle Häskerin kalliolle ovat Hannes Paaso ja Paavo Hilke rakentaneet muistomerkin Oolannin sodan aikaiselle taistelulle. Englantilainen sota-alus ankkuroitui Hietakallan lähelle, ja taisteluvenettä käyttäen englantilaiset yrittivät kahteen otteeseen ryöstää kuivaniemeläisten jähtejä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kuivaniemeläiset pyssymiehet karkottivat vihollisen, mutta nämä ehtivät polttaa 4 jähtiä. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1964.

Sijainti: Pohjoisrannantietä n.6,5km, josta viitoitus tien vasemmalla puolella muistomerkille, vanhan laavun ohitse. 95100 Kuivaniemi.

Lapin sodan muistomerkki

Olhavassa käydyn Lapin sodan ensimmäisten taisteluiden (29.9.1944) muistomerkki. Tässä taistelussa saksalaiset räjäyttivät Olhavan rautatie-ja maantiesillan, ja viisi suomalaista sotilasta kaatui.

Sijainti: Olhavan koulun edustalla. Koulukuja 9, 91140 Olhava.

Marionin kauha

Voimalaitosrakentamisen muistomerkki eli Marionin kauha on yhden Suomen suurimman Marion 7400 laahakaivinkoneen kauha, joka jäi muistoksi Iihin voimalaitosrakentamisesta vuodelta 1965, kun muu kone romutettiin vuonna 1996. Kauhan vieressä on infotaulu jättiläiskoneen työskentelystä.

Sijainti: Yli-Iintie ja Patosillantien risteyksessä, Yliranta 91100 Ii

Sotaan lähdön muistomerkki (Kuivaniemi)

Muistomerkki on pystytetty vuonna 1992 Kuivaniemen kirkonkylän koulun pihalle, josta kuivaniemeläiset miehet 14.10.1939 lähtivät isänmaata puolustamaan.

Sijainti: Kirkonkylän koulun piha, 95110 Kuivaniemi

Sotaan lähdön muistomerkki (Ii)

Muistomerkki on pystytetty iiläisten miesten kunniaksi, jotka lähtivät Iin Urheilijoiden talon pihalta talvisotaan 1939-1940 ja jatkosotaan 1941-1945.

Sijainti: Iin Urheilijoiden talo, Asematie 170, 91100 Ii

Jääkäriliikkeen muistomerkki

Jääkäriliike perustettiin vuonna 1914 edistämään Suomen pyrkimyksiä eroon Venäjästä. Jääkäriliikkeen värväystoiminnassa etappitalot olivat avain asemassa, ja eräs tällainen oli Kuivaniemen Veskassa. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1957.

Sijainti: Kuivajoentie n.28km Veskan talon kohdalla. 95100 Kuivaniemi

Vapaussodan muistomerkki

Ainut kuivaniemeläinen vapaussodassa vuonna 1918 kaatunut oli Iivari Ellilä. Hänen sankarihaudalle sijoitettu hautapaasi on samalla kuivaniemeläisten vapaussodan muistomerkki.

Sijainti: Kuivaniemen kirkon pihalla, 95100 Kuivaniemi

Fanni Maria Luukkosen muistopatsas

Fanni Luukkonen toimi aktiivisesti Lotta Svärd-järjestössä, ja hänen johtamana Lotta Svärd-järjestöstä kasvoi koko maan suurin vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestelmä. Lottien panos sekä kotirintamalla että maanpuolustustyössä oli korvaamaton.

Sijainti: Iin Kruununsaaren hautausmaa, 91100 Ii

Kaatuneiden muistomerkki

Iin kirkon pihalla olevassa kirkkotarhassa on kaatuneiden muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1955.

Sijainti: Iin kirkon piha, Puistotie, 91100 Ii